Etusivu / Ranuan kunta / Yleistietoa Ranuasta

Yleistietoa Ranuasta

Ranua on noin 4 000 asukkaan rohkeasti ja kest?v?sti kehittyv? kunta Etel?-Lapissa.
Ranua on Suomen suovaltaisin pit?j?. Pinta-alasta yli 60 prosenttia on eri tyyppisi? soita. Ranua on Suomen hillapit?j? - Arktinen Hillakyl?.
Ranualla on yli 300 yrityst?, joista suurin on maa- ja mets?talous ja voimakkaimmin kasvaa kauppa ja matkailu.

Sijainti ja pinta-ala

Ranuan pinta-ala on 3 695 neli?kilometri?, josta suota yli 60 prosenttia suota ja vesist?j? 232 neli?kilometri?.

Naapurikuntia ovat Rovaniemi, Posio, Simo, Tervola, Pudasj?rvi ja II. Ranualta on Rovaniemelle (l?hin lentokentt? ja rautatieasema) 82 km, Kemiin 119 km ja Ouluun 160 km.

Asukkaat

Kunnan alueella asuu vajaat 4 000 ihmist? (3 783 asukasta 1/2020).  Lasten ja nuorten osuus v?est?st? on edelleen suuri muihin Lapin kuntiin verrattuna. Ranualaisista 17,2 prosenttia on 0-14-vuotiaita, yli 65-vuotiaita 28,4 % (2020 Kuntaliitto).

 

Elinkeinot

Ranualla on noin 300 kaupan, palvelualan, teollisuuden ja matkailun aloilla toimivaa yrityst?. Yli puolet ty?paikoista on palvelualalla. Voimakkaimmin kasvaa kauppa ja matkailu. Ranuan el?inpuistoon myyd??n vuosittain 130 000 lippua.

Ranuan elinkeinorakenteen lukuja:  maa-, mets? ja kalatalous 66 yrityst?, rakentaminen 4, tukku ja v?hitt?iskauppa 35, kuljetuys ja varastointi 28, teollisuus 26, ravintola ja majoitus 19, (matkailu vaikuttaa noin sataan Ranualla toimivaan yritykseen), kaivos- ja louhinta 7. (Tilasto 28.9.2020)

Tulevaisuuden ty?llist?ji? ovat verkkokauppa, maaseutuelinkeinot kuten uusiutuva energia ja matkailua tukevat palvelut. 

Luonto

Ranuan pinta-alasta on suota noin 60 prosenttia, reilut 2 000 neli?kilometri?. Paikallinen  perinnetieto suoalueista on koottu hillakartoiksi muun muassa Ranua-sovellukseen.  Laajan kunnan alueelta l?ytyy rikkaita suomets?er?maata, luonnonsuojelualue Litokaira ja Natura 2000 -alueita.

Alueen suurin j?rvi on Simoj?rvi (89,9 neli?kilometri?). Rantaviivaa Simoj?rvell? on 239 kilometri?. Simoj?rvi on Per?mereen laskevan Simojoen alkul?hde.

Ranuan maiseman yleisilme on tasainen.

N?ist? Ranua tunnetaan

Ranua tunnetaan laajoista hillasoistaan, Hillatorista, Hillamarkkinoista ja hillatuotteista.

Tunnetuin k?yntikohde on l?pi vuoden avoinna oleva arktinen Ranuan el?inpuisto Ranua Zoo ja alueen kaupat. Matkailijoita Ranualle vet?v?t my?s hillakauden tapahtumat,luontokohteet kuten Simoj?rvi, maineikkaat kelkkareitit ja erikoisuudet kuten Japanitalo.

Ranua tunnetaan my?s rohkeana kuntana. Mit? Uutta? ajattelu kertoo kunnan asenteesta uuden etsimiseen ja kehitt?miseen.

Er?maapit?j?st? rohkeaksi kehitt?j?ksi - historiaa lyhyesti

Ranuan er?maapit?j? syntyi Pudasj?rven, Simon ja Rovaniemen laitamaista ja k?yh?st? kansanosasta. Sadassa vuodessa Ranuasta on kasvanut aidosti kehittyv? kunta, jonka juuret ovat yh? hillasoilla ja rohkeudessa l?yt?? ja tehd? uusia asioita. 

 

Perustamisvuonna 1917 Ranuan alueella asui 2 769 ihmist? ja v?kim??r? kasvoi vauhdilla. Suurperheet riipiv?t elantonsa pelloilta ja karjasta, mets?st? ja j?rvist?. 

Vuonna 1931 ilmestynyt maantieteellinen k?sikirja luonnehti ranualaisia j?yhiksi ja vaatimattomiksi Pohjolan asukkaiksi. Vaatimattomia oltiin, mutta kun lapsikatras kasvoi vuosi vuodelta, oli pakko keksi? uusia keinoja tehd? elantoa. 

 

Sotavuodet koettelivat Ranuaa ankarasti. ”Ottaen huomioon esi-isiemme monet puutteet, ovat nykypuutteet niihin verrattuna aivan pienet”, kirjoitti ranualainen Evert Lohi talvella 1942 ilmoituksessa, jonka tarkoitus oli rauhoitella leiv?n puutteesta k?rsivi? ranualaisia. 

Sotavuosina 1939-1945 kaatui 200 ranualaista, 4,4 prosenttia pit?j?n v?kiluvusta. Koko Suomen v?est?st? sai sodassa surmansa 2,3 prosenttia. 

Ranualaista sisukkuutta tarvittiin taas, ja Lapin sodan raunioille kasvoi luontoelinkeinoista voimakkaasti el?v? kunta.  

 

Jo 1980-luvulle tultaessa Ranuan er?maapit?j? oli kasvanut rohkeaksi kehitt?j?kunnaksi, joka muun muassa perusti arktisen el?inpuiston. Pian Ranua tunnettiin jo kohteena, jossa voi n?hd? j??karhuja ja jonka laajoilla ja rikkailla hillasoilla helpottuu kovinkin hillakuume.

 

Noin 50 el?imen arktinen koti Ranuan taajaman l?heisyydess?  on edelleen Ranuan matkailun vankka kulmakivi. Teht?v?ns? teki my?s lyhyeksi kokeiluksi j??nyt Simoj?rven sukellusveneristeilyt. Ranuan matkailuvalteista puhuttiin naapurimaita my?ten, kun ranualainen matkailun pioneeri hankki Simoj?rvelle sukellusveneen turistik?ytt??n. 

Toinen osui ja toinen upposi, mutta molemmat kuvaavat hyvin sit? rohkeutta, jolla Ranuaa t?n??nkin kehitet??n. 

 

Vaikka v?ki v?hene Ranualla niin kuin monissa muissakin pohjoisen kunnissa, yritysten m??r? kasvaa. Vuonna 2019 Ranualle perustettiin yli 20 uutta yrityst?, joista valtaosa matkailualalle. 

Matkailijat tulevat Ranualle kokemaan narisevan pakkasen el?inpuiston poluilla, valoisan kes?y?n hillasuolla, arktisen kev??n ihmeen ja revontulien t?ytt?m?n talvitaivaan j?rven yll?.  

 

2020-luvun alussa kunnassa on vireill? koko joukko luonnonvarojen kest?v??n hy?dynt?miseen, jalostusasteen nostamiseen ja kiertotalouteen pohjautuvia hankkeita, joilla kunta edist?? uusien yritysten ja ty?paikkojen syntymist?Valmisteilla olevien kaivos-  ja tuulivoimahankkeiden toteutuminen tuovat l?hivuosien aikana Ranualle runsaasti uusia ty?paikkoja ja vahvistavat alueen elinvoimaa. 

 

Ranualla ihmisten ja yritysten juuret ovat luonnossa; lukuisilla hillasoilla, etel?lappilaisissa metsiss? ja j?rviss?. Ranualla on aina luotettu rohkeasti aitouteen, arktiseen luontoon ja sen nelj??n vuodenaikaan. 

Moni Ranuaan tutustunut palaa takaisin, l?yt?? t??lt? kodin ja uusia mahdollisuuksia rohkeampaan ja hyvinvoivaan el?m??n.

 

九九九免费观看视频-黃色A片三級三級三級